Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi sähkön hinta on yhtenä tuntina lähes ilmainen ja seuraavana kipuaa korkeuksiin? Tai miksi talvipakkasilla sähkölasku tuntuu venyvän aivan uusiin mittoihin, vaikka kulutus olisi lähes ennallaan? Et ole yksin. Moni suomalainen pohtii sähkölaskunsa loppusummaa ja hintojen jatkuvaa vaihtelua.
Hyvä uutinen on, että sähkön hinta ei ole sattumanvaraista arpapeliä. Sen taustalla on selkeä ja ymmärrettävä logiikka, joka perustuu kysynnän ja tarjonnan ikiaikaisiin lakeihin. Kun ymmärrät nämä periaatteet, sähkölaskusi ei ole enää mysteeri, vaan työkalu, jonka avulla voit tehdä tietoisia ja lompakkoystävällisiä valintoja.
Tämä artikkeli on perusteos sinulle, joka haluat ymmärtää, mistä maksat. Puramme sähkön hinnan kolmeen pääosaan ja sukellamme syvälle sähköpörssin toimintaan. Selitämme vaihe vaiheelta, miten sähkön hinta syntyy ja miten sinä voit hyödyntää tätä tietoa arjessasi Sähkönyt.fi-palvelun avulla.
Sähkön kokonaishinnan kolme osaa
Kun saat sähkölaskun, sen loppusumma ei ole pelkkää sähköenergian hintaa. Kokonaisuus muodostuu kolmesta erillisestä palasesta, joista vain yhteen voit itse aktiivisesti vaikuttaa.
Sähkölaskusi loppusumma = Sähköenergia + Sähkönsiirto + Verot
Käydään nämä läpi yksi kerrallaan.
1. Sähköenergia
Tämä on se osa laskusta, josta puhutaan, kun vertaillaan sähkösopimuksia. Sähköenergia on itse hyödyke – sähkö, jota käytät valoihin, laitteisiin ja lämmitykseen. Suomessa sähkön myynti on vapautettu kilpailulle, mikä tarkoittaa, että voit ostaa sähköenergiasi miltä tahansa sähkönmyyjältä.
Hinta voi olla kiinteä, jolloin maksat samaa senttihintaa kilowattitunnilta koko sopimuskauden, tai se voi perustua pörssisähkön hintaan, joka vaihtelee tunneittain. Sähkönyt.fi-palvelu keskittyy juuri tämän osuuden seuraamiseen ja ennakointiin. Se on sähkölaskusi dynaamisin osa, ja ymmärtämällä sen logiikan voit saavuttaa merkittäviä säästöjä.
2. Sähkönsiirto
Sähkönsiirto on palvelu, jolla sähkö kuljetetaan voimalaitoksista kantaverkkoa ja paikallista jakeluverkkoa pitkin kotiisi. Sitä ei voi kilpailuttaa. Sähkönsiirrosta vastaa aina paikallinen verkkoyhtiösi, joka omistaa alueen sähköverkon. Esimerkiksi Helsingissä se on Helen Sähköverkko ja Tampereella Tampereen Sähköverkko.
Sähkön siirtohinta koostuu yleensä kiinteästä perusmaksusta (€/kk) ja kulutukseen perustuvasta siirtomaksusta (snt/kWh). Verkkoyhtiö tarvitsee näitä tuloja sähköverkon ylläpitoon, korjaamiseen ja kehittämiseen. Vaikka et voi vaihtaa siirtoyhtiötä, sen toimintaa ja hinittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.
3. Verot
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, sähkölaskusi sisältää verot. Suomessa sähköstä maksetaan sähköveroa sekä arvonlisäveroa (24 %). Sähkövero koostuu energiaverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Verot lisätään sekä sähköenergian että sähkönsiirron hintaan, joten ne muodostavat merkittävän osan loppusummasta. Veroihin et voi kuluttajana vaikuttaa.
Sydämessä sähköpörssi: Miten sähköenergian hinta syntyy?
Nyt kun tiedämme, että vain sähköenergian hintaan voi vaikuttaa, pureudutaan sen ytimeen. Miten pörssisähkön hinta oikein määräytyy?
Suomen, kuten muidenkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden, sähkön tukkuhinnan näyttämönä toimii Nord Pool -sähköpörssi. Se on kuin sähkön anonyymi tori, jossa sähkön tuottajat myyvät tuottamaansa sähköä ja sähkönmyyjät (kuten sinun sähköyhtiösi) ostavat sitä asiakkailleen. Hinta ei synny sattumalta, vaan se määräytyy joka ikiselle vuoden tunnille kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
Kysyntä: Mikä lisää sähkön tarvetta?
Kysyntä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka paljon sähköä Suomessa tiettynä hetkenä tarvitaan. Mitä enemmän sähköä kuluu, sitä suurempi on kysyntä ja sitä korkeammalle hinta pyrkii nousemaan. Kysyntään vaikuttavat eniten seuraavat tekijät:
- Vuorokaudenaika: Sähkönkulutus noudattaa selkeää rytmiä. Se on suurimmillaan aamuisin, kun ihmiset heräävät, laittavat valoja päälle ja keittävät aamukahvia, sekä alkuillasta, kun tullaan töistä kotiin, laitetaan ruokaa ja käytetään viihde-elektroniikkaa. Yöllä kysyntä on luonnollisesti pienintä.
- Sää ja lämpötila: Suomessa sää on suurin yksittäinen kysyntään vaikuttava tekijä. Ankarat pakkasjaksot talvella lisäävät lämmitystarvetta ja nostavat sähkön kysynnän huippuunsa. Vastaavasti kuumat kesähelteet lisäävät sähkön tarvetta ilmastoinnin ja jäähdytyksen vuoksi.
- Teollisuus: Suomi on teollisuusvaltainen maa, ja suuret tehtaat ja tuotantolaitokset ovat merkittäviä sähkönkäyttäjiä. Niiden käynnissä olo ja tuotantorytmit vaikuttavat kokonaiskysyntään erityisesti arkipäivisin.
Tarjonta: Mistä sähköä saadaan?
Tarjonta puolestaan kuvaa sitä, kuinka paljon sähköä on saatavilla ja millä hinnalla tuottajat ovat valmiita sitä myymään. Mitä enemmän edullista sähköä on tarjolla, sitä matalammaksi hinta muodostuu. Tarjontaan vaikuttavat:
- Tuotantomuodot: Suomessa sähköä tuotetaan monipuolisesti. Päästöttömiä tuotantomuotoja ovat vesi- ja ydinvoima sekä jatkuvasti lisääntyvä tuulivoima. Näiden lisäksi käytetään tarpeen mukaan lauhdevoimaa (esim. maakaasu) ja tuontisähköä.
- Sään vaikutus: Sää ei vaikuta vain kysyntään, vaan myös olennaisesti tarjontaan. Tuulisella säällä tuulivoimalat tuottavat runsaasti lähes ilmaista sähköä, mikä laskee hintaa. Sateisina aikoina vesialtaat ovat täynnä, ja vesivoimaa on paljon saatavilla.
- Ydinvoiman ja lauhdevoiman rooli: Ydinvoima tuottaa vakaasti ja ennustettavasti suuren määrän sähköä peruskuormaan. Sen vuosihuollot ajoitetaan tyypillisesti kesälle, jolloin kysyntä on vähäisempää. Kalliimpi lauhdevoima otetaan käyttöön yleensä vasta, kun edullisemmat tuotantomuodot eivät riitä kattamaan kysyntää.
- Siirtoyhteydet naapurimaihin: Suomi on osa yhteistä pohjoismaista sähkömarkkinaa. Sähköä voidaan siirtää maiden välillä. Jos Ruotsissa ja Norjassa on paljon edullista vesivoimaa, voimme tuoda sitä Suomeen, mikä laskee hintoja. Vastaavasti voimme viedä sähköä, kun meillä on ylituotantoa.
Marginaalihintamalli: Kallein tuotanto määrää hinnan kaikille
Tämä on pörssisähkön hinnanmuodostuksen tärkein ja usein väärinymmärretyin periaate. Nord Poolissa hinta määräytyy marginaalihintamallin mukaisesti.
Kuvittele huutokauppa. Jokaiselle tunnille sähköntuottajat jättävät tarjouksensa: he ilmoittavat, kuinka paljon sähköä he voivat tuottaa ja mihin hintaan. Nord Pool järjestää nämä tarjoukset jonoon halvimmasta kalleimpaan.
Sitten tarkastellaan kyseisen tunnin kysyntäennustetta. Tarjouksia aletaan hyväksyä jonon halvimmasta päästä, kunnes sähkön kysyntä on katettu.
Ja tässä tulee ydin: viimeisenä hyväksytyn, kalleimman tuotantotarjouksen hinta määrittää sähkön hinnan kaikille kyseisen tunnin aikana tuotetulle sähkölle.
Esimerkki: Oletetaan, että tunnin sähköntarve on 10 000 megawattituntia (MWh).
- Tuuli- ja vesivoimalla saadaan katettua 9 500 MWh hyvin edullisesti (esim. 2 snt/kWh).
- Jäljelle jäävä 500 MWh on kuitenkin tuotettava kalliilla lauhdevoimalaitoksella, jonka tuotantokustannus on 30 snt/kWh.
Tässä tapauksessa kaiken tuon tunnin aikana myydyn sähkön hinnaksi tulee 30 snt/kWh – myös sen edullisen tuulivoiman. Tämä mekanismi varmistaa, että tuotantoa on aina riittävästi, mutta se selittää myös, miksi hinta voi pompata korkealle, kun joudutaan turvautumaan kalliimpiin tuotantomuotoihin.
Tulevaisuus on täällä: Tuntihinnasta 15 minuutin tarkkuuteen
Sähkömarkkina ei nuku koskaan, vaan kehittyy jatkuvasti. Merkittävä muutos on jo tapahtunut siirtymällä tuntihinnoittelusta 15 minuutin hinnoitteluun, joka tunnetaan nimellä Varttitase. Tämä muutos astui voimaan Suomessa toukokuussa 2023.
Mitä tämä tarkoittaa? Aiemmin sähkön hinta oli sama koko tunnin ajan. Nyt hinta voi vaihdella neljä kertaa tunnissa, eli jokaiselle vartille määritellään oma hintansa. Tämä johtuu uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, nopeista tuotantovaihteluista. Tuulenpuuska tai pilven siirtyminen auringon edestä voi muuttaa tuotantomääriä minuuteissa.
Kuluttajalle tämä 15 minuutin markkina avaa entistä tarkempia mahdollisuuksia säästää. Jos sinulla on pörssisähkösopimus ja älyä ohjata kulutustasi – esimerkiksi sähköauton latausta tai lämminvesivaraajan lämmitystä – voit hyödyntää lyhyitäkin, erittäin edullisia hintajaksoja. Tämä korostaa entisestään Sähkönyt.fi-palvelun arvoa: kun tiedät hinnan paitsi tunnin, myös vartin tarkkuudella, voit optimoida sähkönkäyttösi aivan uudella tasolla.
Yhteenveto: Tieto on valttia sähkömarkkinoilla
Toivottavasti tämä artikkeli selkeytti kuvaa siitä, mistä kaikesta sähkön hinta muodostuu. Kuten olemme nähneet, hinta ei ole mielivaltainen, vaan se on summa monesta tekijästä.
Kerrataan vielä pääkohdat:
- Kolme osaa: Sähkölaskusi koostuu sähköenergiasta (kilpailutettava), sähkönsiirrosta (paikallinen monopoli) ja veroista.
- Kysyntä ja tarjonta: Pörssisähkön hinta määräytyy Nord Pool -sähköpörssissä kysynnän (sää, vuorokaudenaika) ja tarjonnan (tuotantomuodot, sää) mukaan.
- Marginaalihinta: Kallein tarvittu tuotantomuoto asettaa hinnan kaikille, mikä selittää hintapiikit.
Tämän ymmärryksen myötä et ole enää pelkkä sähkön kuluttaja, vaan aktiivinen toimija, joka voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Pörssisähkön logiikan omaksuminen ja hintojen aktiivinen seuraaminen on tehokkain tapa hallita omaa sähkölaskuasi.
Nyt kun ymmärrät, miksi sähkön hinta vaihtelee, on aika ottaa tieto hyötykäyttöön. Paras tapa aloittaa on tarkistaa, mikä sähkön hinta on tänään ja miltä sähkön hinta näyttää huomenna. Vieraile etusivullamme ja tee fiksusta sähkönkäytöstä tapa!